Paluu töihin

Olen ollut pitkällä sairaslomalla leikkauksen vuoksi. Tänään palasin viimein töihin. Voi sitä jälleennäkemisen riemua. Nimeni raikui käytävässä ja luokassa, kun oppilaat huomasivat minun nousevan portaita ylös. Seurasi paljon halauksia, hymyilyä, tervetulotoivotuksia ja kuulumisten vaihtoa. Siellä oli ollut ikävä. Ja olihan minullakin ollut vähän ikävä, kai se on pakko myöntää..


Oli kiva palata töihin. Ja mikä ihana sää oli kävellä mennen tullen. Mua alkoi siinä matkalla ihan naurattaa; miten klisee se onkaan kun joku vislaa perään.. Työmaan ohi kävellessäni joku työmies vislasi perään ja mikä teki siitä jotenkin extra-kornia, oli kun kaivinkoneen kuljettaja siinä vieressä alkoi töötätä torvea ja huiskuttaa. Kai tämä kuumuus tekee ihmisistä vähän kummallisia..

Yritin jo äsken vähän alustavasti miettiä, mitä laittaisin kevätjuhlaan päälle. Yleensä aina vasta edellisenä iltana valikoin vaatteita ja iskee hirveä paniikki. Nyt on se ongelma, että olen laihtunut niin paljon, ettei oikein ole sopivia vaatteita... käytännössä koko vaatekaapin sisältö pitäisi laittaa uusiksi.