Blogilistalla

Blogini oli jostain syystä, sähläykseni ansiosta listalla kahtena kappaleena. Poistin, siinä menivät lukijat sitten mennessään. Lisäsin nyt uudestaan listalle, yhtenä kappaleena, pysyvästi.

Onnellinen ja onneton

Väsyttää... on mielessä taas niin paljon asioita mitkä vievät voimaa jo pelkästään ajatuksen tasolla. Tällä hetkellä mietityttää läheisten hyvinvointi. Vanhemmilla on aika rankkaa, enkä oikein osaa auttaa. Eikä ole voimia, hyvä kun pysyy itse hereillä.

Tuntuu, että olen yhtäaikaa onnellinen ja onneton, on paljon hyvää, ja silti niin paljon ikävää.

Väsyttää

Kaikki asiat hoitamatta. Myönnän, että olen aina ollut aika laiska asioiden hoitamisessa. Mutta silti, mikä mua vaivaa? Nukuttaa vaan kokoajan. Pysyn hädin tuskin hereillä päivisin. Voisin vain nukkua ja nukkua kellon ympäri eikä sekään riittäisi..

Olen potenut jonkinasteista jatkuvaa väsymystä jo parin vuoden ajan, en tarkalleen osaa sanoa, koska se on alkanut. Lääkäri epäili kilpirauhasen vajaatoimintaa ja verikokeissa todettiin, että sitä vähän olisi, mutta ei sille mitään tehdä, kun vaan kontrolloidaan taas syksyllä... Nyt kesän aikana tämä väsymys on mennyt ihan mahdottomaksi. Muistan kyllä, että keväällä nukuin aina työpäivän jälkeen päiväunet (joskus jopa viisi tuntia...) mutta nyt tilanne on se, että en jaksa periaatteessa nousta koko päivänä ylös sängystä. Tai jos nousen, olen vain kotosalla ja yritän pysyä valveilla. Olen fyysisesti niin väsynyt, etten kykene lähtemään minnekään. Mies yrittää kannustaa, että pakota vain itsesi siihen.. -en jaksa! Toivottavasti tämä helpottaa, kun työtkin alkaa pian.. Tosin en ole vieläkään allekirjoittanut työsopimusta. En jaksa. En halua.

Tämän hetkistä tilannetta kuvastaa hyvin toteamus: älä tee sitä tänään, minkä voit huomennakin jättää tekemättä. Huomenna täytyy kuitenkin päästä ylös sängystä ja mielellään aikaisin. Asioita alkaa jo kertyä.

Kai tässä vaadittaisiin nyt ripaus enemmän tahdonvoimaa.. En tiedä, tuntuu että kaikki on kokeiltu. Ja kaikki on tutkittu, perusteellisesti lääkäreiden toimesta. Ehkä niiltä jäi jotain huomaamatta...?

Mukava päivä

Tänään oli mukava päivä, katsottiin elokuva Benjamin Buttonin uskomaton elämä, (oli hyvä, tykättiin!) siivottiin, laitettiin taloa ja tehtiin pitkä lenkki. Ja huomattiin lenkillä, miten vapauttavaa on joskus vaan suorastaan inhota kaikkea. Haukuttiin autoilijoita, sähkönkulutusta, tietöitä, koirankakkoja, verotusta ja kaikkea muuta mahdollista. Kyllä helpotti!

Yö kaupungilla

Eilinen hurahti kaupungilla kosteissa merkeissä, olo ei kuitenkaan yllätyksekseni ole huono tänään. Mikä helpotus!

Näin siis eilen entisen työkaverini. Oltiin sovittu tapaaminen Jugendsalin kahvilaan, jossa en ole ennen käynytkään. Luin, että kyseinen tila on valmistunut pankkisaliksi vuonna 1904 ja itse rakennus on valmistunut lähes sata vuotta aikaisemmin. Nykyisin siis kahvilana toimiva tila on saanut tyyliinsä vaikutteita keskiajan romaanisesta ja goottilaisesta arkkitehtuurista. Lasikattoa kannattavat eläinten päät, jotka ovat saaneet esikuvansa viikinkiajalta. Salissa on runsaasti eläinaiheisia koristeita ja seinillä tauluja. Hieno, mieltä virkistävä paikka täynnä kulttuuria.

Siinä upeassa ympäristössä sain kuulla ystävältäni värikkäitä tarinoita siitä, miten 17-vuotiaat lukiolaispojat ryömivät pulpettien alla ja yläkoululaiset tytöt haistattelevat ja näyttävät opelle keskisormea, koska ruotsinopiskelu ei kiinnosta. Ja ope itse manailee, että kaikista kurjin kohtalo on olla pakkoruotsin opettaja. Ei se ole helppoa kenellekään..

Juttujen lomassa kahvia tuli juotua monta kupillista ja selailtua siinä sivussa myös päivän lehdet, jotka antoivat lisää keskustelunaiheita. Kahvilasta päätimme sitten jossain vaiheessa siirtyä toisaalle ottamaan yhdet, ja pubin hämyssä sain sitten kuulla lisää kiintoisia tarinoita muun muassa ulkomaan matkoista ja kuvataide- kursseista.

Illalla, kun ystäväni lähti kotiin, päätin itse ottaa vielä pari, ja tapasin erään toisen ystävän. Soitin tälle ja hän sattui olemaan liikekannalla. Kiersimme pubeissa, joissa en ollut ennen käynyt,ja ilta vierähti nopeasti juoman ja juttujen parissa. Niinkin nopeasti, että myöhästyin viimeisestä bussista. Kaveri kerkesi omaansa, joten jouduin odottelemaan yksin. Olisin päässyt toki taksilla, mutta en raaskinut, kun ei tuo rahatilanne mikään paras mahdollinen kuitenkaan ole..

Ensimmäinen aamujuna kulkee arkisin viideltä, joten kellon ollessa kaksi, oli minulla kolme tuntia odottelua edessä. Päätin mennä läheiseen pubiin. Siellä sitten juttelin ihmisten kanssa ja he houkuttelivat minut mukanaan toiseen pubiin, jossa olimmekin valomerkkiin asti. Sitten eräs herrasmies odotti kanssani junaa ja piti minulle seuraa melkein puolitoista tuntia, kunnes pääsin viimein kotimatkalle.

Huh.. mukava ilta, mutta olin jo unohtanut millaista se kaikki on. Siitä on aikaa, kun olen viimeksi käynyt kaupungilla ns. juhlimassa. Hämmästytti, miten paljon ihmiset tulivat juttusille, jopa kaduilla, ja ylipäätään, miten valtavasti ihmisiä oli liikenteessä.. keskiviikkoyönä.

Mies oli vähän kiukkuinen kun olin myöhästynyt bussista, mutta leppyi nopeasti. Makasimme vuoteessa valveilla ja kuuntelimme, kuinka sade hakkasi suorastaan raivolla kattoamme. Onneksi kerkesin juuri sen alta pois.

Tämä ilta on sitten pyhitetty laiskottelulle, leffa ja hyvää ruokaa.

Uutta tilannepäivitystä

Nyt olisi kiireetön hetki, joten ajattelin vähän käydä läpi viimeistä puolen vuoden pätkää...
Ensinnäkin, kun irtisanouduin viime syksynä uudesta työpaikastani reilun kolmen viikon jälkeen, niin nyt voin onnekseni todeta, että olen ollut ratkaisuuni todella tyytyväinen jälkikäteen! olisin silloin saanut määräaikaisen lyhyen 2kk pätkän toisesta paikasta, jonne en sitten koskaan mennytkään, kun sainkin työtä koko vuodeksi eräästä paikasta tästä läheltä. Ja se on ollut mahtava työpaikka! :) Minulle luvattiin sieltä myöskin jatkoa syksyksi, eli työt siellä jatkuvat elokuussa.

Sitten taloasiaa... Muutto sujui yllättävän vaivattomasti. Asetuttuamme tänne hieman, olemme tehneet niin sanotusti pientä pintaremonttia ja saaneet paljon aikaan, olemme tehneet tästä ns. itsemme näköisen. Paljon tosin on vielä hommaa, oikeastaan olohuone on ainut huone mikä on täysin valmis. Paneloitiin seinät ja hankittiin kalusteet, kun vanhasta asunnosta ei tuotu juuri mitään huonekaluja tänne.

Kaikkiin muihin huoneisiin on vielä tulossa muutoksia, esim. seinien maalausta yms. Kivuttomasti on mennyt siinäkin mielessä, että mitään muhevia riitoja ei ole tullut, vaikka niitä etukäteen pelkäsin, kun itse olen aika hermostuva tyyppi paineen alla.

Remppahommaa olemme pääsääntöisesti tehneet kahdestaan miehen kanssa, silloin tällöin on pari tuttua käynyt auttelemassa. Joistakin haaveista on myös luovuttu taloudellisista syistä, realiteettien tullessa vastaan. Eli ei enää olekaan niin valtavaa hinkua laittaa aivan kaikki uusiksi.. Pienemmilläkin muutoksilla saa jo paljon aikaan. Tupareitakaan ei olla toistaiseksi ainakaan vielä pidetty, eikä välttämättä pidetäkään.

Kaikenkaikkiaan tunnelmat täällä ovat oikein hyvät.

Blogin tunnukset hukassa

En ole päässyt pitkään aikaan päivittämään blogiani, koska hukkasin muutossa tunnukset, jotka olin kirjoittanut johonkin muistiin.. pitkään sain selvitellä äsken, mutta löysin kuin löysinkin tänne vanhaan blogiini.

Uudessa kodissa asuttu reilu puolisen vuotta ja kaikki hyvin valtakunnassa. Kaikkea muutakin jännää tai vähemmänkin jännää tähän aikaan mahtuu, kerron siitä enemmän seuraavalla kerralla.

Hieno kesäsää, ei muuta kuin ulos ja läppäri kiinni :)