maanantai 24. elokuuta 2009

Otteita koulusta

Koulun arjessa nähtyä ja koettua:

-Luokassa on oppilas, jonka kanssa opettaja ei tiedä mitä tehdä. Oppilas häiritsee jatkuvasti ja kuuluisi opettajan mielestä erityisopetukseen. Opettaja sälyttää vastuun kyseisen oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta vähän kerrassaan koulunkäyntiavustajalle. Kuin huomaamatta oppilas ajautuu eristyksiin muusta luokasta ja opiskelee avustajan kanssa kahdestaan, usein jopa erillisessä tilassa muusta luokasta. Hyvä jos opettaja enää edes tietää millä sivulla ollaan menossa, ja mitä kyseinen oppilas osaa.

-Oppitunnilla syntyy tilanne, jossa oppilas käyttäytyy uhkaavasti ja aggressiivisesti. Opettaja kokee olonsa uhatuksi eikä tiedä kuinka tilanteen hoitaisi. Niinpä opettaja käskee koko luokkaa siirtymään toisiin tiloihin oppituntia jatkamaan, ja jättää uhkaavan oppilaan kahdestaan koulunkäyntiavustajan kanssa tilannetta selvittämään. "Tee niinkuin parhaaksi näet", sanoo opettaja avustajalle lähtiessään.

-Koulunkäyntiavustaja tulee aamulla töihin, omiin avustajan tehtäviinsä, kun viiden minuutin varoitusajalla joutuukin opettajan sijaiseksi. Opettajalta on tullut sähköpostilla sekavat ja hätäiset ohjeet oppituntien sisällöstä; opetusmateriaalia ei löydy mistään. "Opeoppaat on minulla kotona, lainaa naapuriluokan opelta"... 28 oppilasta odottaa jo luokassa, ja vielä on epäselvää, miltä sivulta jatketaan ja mitä.

-Opettaja on jälleen sairaana, ja sijaiseksi tulee hänen nuori tyttärensä, joka on juuri kirjoittanut ylioppilaaksi. Mitään työkokemusta tytöllä ei ole. Hän ei saa luokkaan mitään kuria; hän turvautuu koulunkäyntiavustajaan, joka tuntee luokan ennestään. Avustaja vetää päivän ohjelman opetuksesta kurinpitoon, ja opettajan tytär nostaa päivästä opettajan palkan.

-Opettaja on taas kerran sairaana, ja koulunkäyntiavustaja on sijaisena. Jonkun oppilaan äiti tulee miltei raivoissaan tivaamaan: "te avustajatko tätä luokkaa nyt pyöritätte?!" Ironista kyllä, kyseisen luokan opettaja on epäpätevä, ja ensimmäistä vuottaan opettajana. Avustaja sen sijaan on tehnyt opettajan sijaisuuksia useamman vuoden ajan. Toisekseen, avustajalle ei useinkaan jätetä vaihtoehtoa kieltäytyä sijaisuudesta: "Kun ei me saada nyt ketään muutakaan tähän hätään.."

-Opettaja esittelee uuden koulunkäyntiavustajan luokalle, käyttäen nimitystä "avustaja". Kun koulunkäyntiavustaja jää valvomaan luokkaa opettajan poistuessa johonkin, oppilaat huutavat: "ei meijän sua tarvii totella, sä oot vaan avustaja!"

En halua syyllistää ketään, mutta kai sanomattakin on selvää, että tällainen on väärin!

Terveisin: epäpätevä sijainen, joka tietää mitä on olla avustaja, ja tietää myös mitä on olla opettaja vailla pätevyyttä.

2 kommenttia:

Mou Rire kirjoitti...

Sitä ei voi "tavallinen" tallaaja käsittääkään, mitä kaikkea kouluavustaja saakaan kokea... Ja opettajat tietysti muutenkin.

Tsemppiä ja voimia sinne, niitä tarvitaan aina! *voimahalaukset*

M.M. kirjoitti...

Kiitokset! Tsemppi tosiaan on aina tarpeen ;)