Ajatuksia talosta

Olen kovasti selaillut huonekalukauppojen mainoksia ja jo päättänyt (miehenkin puolesta) mitä kaikkea kivaa hankitaan syksyllä uuteen kotiin.. No ehkä ei ihan kaikkea laiteta uusiksi, tulisi aika kalliiksi, mutta on se kiva haaveilla. Ainakin tästä nykyisestä kämpästä lähtee tolkuttomasti tavaraa roskiin, tai tietysti kaikki ehjä ja hyväkuntonen annetaan pois uuteen käyttöön. Äidille lupasin jo meidän vanhan sängyn, me halutaan leveempi, paljon leveempi!

Tuntuu, että tähän asti on asunut vähän millon mitenkin, romujen keskellä, keskeneräisyydessä ja toinen jalka oven välissä lähdössä aina johonkin. Tää meidän nykyinen kämppäkin on yksi hyrskynmyrsky. Tuntuu, ettei ole edes kunnollisia normaaleja huonekaluja, sohvassakin on koiran kaivama kuoppa keskellä, joka ollaan sitten peitetty jollain täkillä.. Jostain syystä ei olla panostettu tähän ollenkaan, ehkä siksi kun jo alusta asti oli tiedossa, että tässä ei kuitenkaan loputtomiin asuta. Jospa sitten syksyllä saisi ihan oikeen kodinnäköisen kodin, mikä näyttää siltä, että siellä asuu kaksi aikuista ihmistä..

Jotenkin alkaa jo vähän mietityttää se muutto. Muutoissa on aina hirveä homma. Ja sitten kun sen lisäksi on sitä remonttia, ennenkuin pääsee ihan kunnolla muuttamaan. Ja samalla käydään tietysti töissä, ja työpäivän jälkeen kun alkaa laittaa taloa, luulen että saadaan aikaan pari väsynyttä ja mehevää riitaa.. Meitä kumpaakin jännittää, tiedän sen. Meidän elämä tulee muuttumaan niin paljon, ei varmaan tajuta sitä rahanmenoakaan ennenkuin se on konkreettista. Kovasti ollaan kyselty kaikkea mahdollista tutuilta, joilla on samanlaisia tilanteita. Ja kun kuultiin millasia rahasummia niillä menee kuussa, niin vähän alkoi kauhistuttaa. Mutta eiköhän me selvitä... Ei kai pankkikaan asuntolainaa myönnä säälistä.. haha..

Tuntuu että elämässä alkaa nyt ihan näillä hetkillä niin sanotusti ihan uusi luku. Yleensäkin oon huomannut, että elämässä kaikki muutokset tulee ryppäissä, ainakin mulla. (Muista tulevista muutoksista kerron myöhemmin..) Pitkään tuntuu että kaikki junnaa paikallaan ja oikeastaan mitään ei tapahdu. Sitten kun jo alkaa tuntua hetkittäin, että tätäkö tää nyt on, eikö mikään mun elämässä mene eteenpäin, niin sitten yhtäkkiä oven takana odottaa monta isoa juttua, jotka kääntää kaiken päälaelleen hyvällä tavalla. (on tietysti niitäkin jotka kääntää kaiken päälaelleen huonolla tavalla..) Jo ennenkuin ne muutokset on siellä oven takana, niin niiden tulon voi jotenkin vaistota. Jotenkin sellaisella oudolla selittämättömällä tavalla muutos väreilee ilmassa...

Tänään käytiin talolla ja koira pääsi pihalla taas mielipuuhaansa, eli kuoppia kaivamaan, mahtaa tulla kuoppaisa piha, nyt jo yhteen monttuun astuin ja hyvä etten nilkkaani nyrjäyttänyt ....