Tuleva taas mietityttää

Eilen, kun mies tuli töistä lähdettiin samantien liikenteeseen. Käytiin Talolla ja otettiin kaikenmoisia mittoja tulevia juttuja varten. Mies mm. kiipesi ottamaan mittoja savupiipusta piipunhattua varten. Enpä ole tuollaistakaan koskaan tullut ajatelleeksi, että piipunhattu lisää savupiipun kestoikää ja estää kosteusvaurioiden syntymistä. Kaikkea sitä pitää ruveta ajattelemaan taloprojektin myötä..

Lomaa olisi jäljellä sellaiset kolmisen viikkoa, ja uusi työkin alkaa jännittää.. Musta tuntuu, että oon jatkuvasti aloittamassa uutta työtä... Oon tehnyt niin paljon aina määräaikaisia pestejä ja viransijaisuuksia. Viimeisimmässä paikassani olisin saanut jatkaa hamaan tulevaisuuteen, mutta tyypillistä mun tuuria, koko lafka lopetti toimintansa tähän kevääseen. Kerran tarjottiin ihan vakinaista virkaa, mutta sillon ei se paikka tuntunut "omalta", nyt tietysti taloprojektin kannalta olisi turvallinen vaihtoehto jos saisi vakinaisen paikan. No, kuitenkin tuntuu tavallaan ihan piristävältä ja kivaltakin päästä aloittamaan uudessa paikassa. Työmatka tosin tulee olemaan aika pitkä. Mutta sain paikasta haatattelussa niin hyvän kuvan, että päätin ottaa työn vastaan. Jo haastattelun lopussa siellä sanottiin, että haluavat ehdottomasti palkata minut. Jee! :)

Olo on sekava. Kaikkea tätä en malta enää odottaa, mutta pelottaa se hetki, kun ne käyvät toteen.