Näin viimeyönä unta meidän muutosta. Mulla oli niin valtava kasa tavaraa, että siitä kasvoi kerrostalon korkuinen vuori, pelkästään vaatteita oli puolet siitä. Ihmiset manailivat vieressä, että millä ihmeellä nämä roinat saadaan kuljetettua sinne talolle. Suostuin lopulta, että jos nyt sitten noista yksistä vanhoista kengistä luovun, siinä kaikki. Sepä auttoi paljon.. :) Olen ihan oikeastikin miettinyt niistä kengistä luopumista, ne on niin kuluneet, että niissä on pohjissa reiät. Mutta en raaski ihan vielä...
Siinä sitten heräillessä alkoi ärsyttää naapureiden, ja ylipäätään tämän korttelin ihmisten puuhat..
- miksi pitää huutaa toisten parvekkeen alla
- miksi pitää paiskoa roskakatoksen ovea
- miksi pitää luukuttaa musiikkia täysillä heti aamusta
- miksi pitää kolistella ja huutaa rapussa
- miksi pitää polttaa tupakkaa toisten parvekkeen alla
- miksi pitää selvitellä perheasioita huutamalla, aamuyöllä..
Näitä asioita en jää kaipaamaan täältä! Vaikka on toki paljon sellaisiakin asioita, mitä jään ihan varmasti kaipaamaan... Kuten esim. sitä, että..
- kauppaan on viiden minuutin kävelymatka
- juna-asemalle saman verran
- lähimpään baariin kävelee kolme minuuttia ja se on vieläpä siisti ja viihtyisä
- täältä on oppinut tuntemaan paljon väkeä, aina jossain joku morjenstaa.. rapussa, pihalla, lenkkipolulla, kaupassa, baarissa...
- sitä ei tunne oloaan niin yksinäiseksi, kun jokapuolella on elämää..
Tuleekohan meille kukaan sitten enää kylään, kun ei asuta ihan kaiken keskellä ja vieressä...Kannattaisi tulla... sitten voidaan lämmittää vieraille puusauna ja laittaa grilli tulille, istua pihakatoksessa ja kuunnella musiikkia vaikka ulkona (musiikkia, jonka olemme itse valinneet..) Täällä istutaan parvekkeella, mistä näkyy suoraan vastapäisten talojen parvekkeille, kuunnellaan kuinka naapuri luukuttaa Hurriganesia, ja siinä samalla odotellaan, että oma saunavuoro alkaa puoli kahdeksalta. (Näin kaunis maisema näkyy siis parvekkeeltamme..)
Mitä enemmän mietin tätä kaikkea, sitä enemmän haluan muuttaa, - ja en halua muuttaa.
Kyllä ihmismieli on kummallinen!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti